Geopoliittinen jännite kasvussa?

21.1.2015 22:16 Markku Tenhunen 

• Nato

Nato puhuttaa yhä enemmän meitä suomalaisia. Eikä ihme. Elämmehän idän ja lännen välimaastossa. Nyt tarvitaan viisaita ja maltillisia päätöksiä. Presidentti Niinistö on tehnyt selväksi Suomen kuuluvan länteen. Kysymys kuuluukin nyt, mitä tuo tarkoittaa käytännössä kun puhumme Natosta? On selvää, että Suomen tulee vaalia hyviä naapuruussuhteita sekä itään, että länteen.

Onko nyt jo aika kypsä kansanäänestykselle Natokysymyksessä? Arvelen, että lähestymme hetkeä, jolloin kansalta on asiaa kysyttävä. Kävi niin tai näin kansanäänestyksen suhteen joka tapauksessa näyttää siltä että sekä sisäinen, että ulkoinen turvallisuus tulee nousemaan Eduskuntavaalien teemoiksi muiden ajankohtaisten kysymysten rinnalla.

Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin on aina lukeutunut ja kuulunut Venäjä, mutta yhtä lailla kauppaa on käyty Ruotsin kanssa. Nyt yhteistyöhön Ruotsin kanssa liittyy kaupan rinnalla myös puolustusyhteistyö.

Ruotsin ulkomaankauppa on perinteisesti suuntautunut pääsääntöisesti länteen ja etelään, mutta myös voimakkaasti Globaalissa kaupassa onnistuneesti muualle maailmaan. Suomen kaupan onkin rakennuttava yhä enemmän Globaalille kentälle.

Verkkoturvallisuus

Yksilö ja yhteisö

On selvää, että verkkoturvallisuuden parantamiseksi on viranomaisten pystyttävä verkkoa valvomaan. Perustuslakia tulee tältä osin muuttaa. Kansalaisen yksityisyyden suojan edelle tulee asettaa koko kansallinen turvallisuus, jos yhteiskuntaa kokonaisuudessaan uhkaa ulkoinen vaara.
Viranomaisella tulee tällöin olla luonnollisesti vastuu siitä, että yksityisen ihmisen tietojen tutkimista ei käytetä väärin tämä täytyy lainsäädännössä turvata. Jos yksityisyyden suoja vaarantaa yhteisön tässä tapauksessa esimerkiksi valtion turvallisuuden ollaan hakoteillä.


Muuttunut tunnistamis- ja viestintätodellisuus

Lainaus EU:n televiestintäneuvoston 6. kesäkuuta 2014 järjestetyn kokouksen agendasta:

"Euroopan unionin televiestintäneuvoston 6. kesäkuuta 2014 järjestettävässä kokouksessa käsitellään verkko- ja tietoturvakysymyksiä, sähköistä tunnistamista ja ICT-alan roolia sähköisillä sisämarkkinoilla. Suomea kokouksessa edustaa asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen. Neuvosto kokoontuu Luxemburgissa.

Neuvosto käy periaatekeskustelun direktiiviehdotuksesta, joka koskee toimenpiteitä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi koko unionissa". 

EU:n alueella rajan ylitys on vaivatonta. Unionin kansalaisena ja passin omistajana voi siirtyä vaivatta maasta toiseen. Tullimuodollisuudet ovat varsin vähäiset. Tavara, työntekijät ja matkustajat siirtyvät maasta toiseen vaivatta. Pistokokeita toki tehdään. Aina joku jää haaviin, mutta paljon valuu rikollista ainetta ja ainesta rajojen yli. On kohtuuton ajatus, että verkko voi olla täysin neitseellinen maaperä ilman mitään kontrollia. Viranomaisilla tulee vähintään passimuodollisuuksia ja tullin tasoa olevat valtuudet kurkistaa, mitä "digitaalisessa" laukussa matkaa! Onko viesti vihamielinen, yhteiskuntarauhaa uhkaava tai jopa terrorismiin yllyttävä.

Tunnistaminen ja sisämarkkinat

Elämme Globaalissa kylässä. Samaan aikaan, kun terrorismi nostaa päätään on kyettävä tekemään kauppaa ja vaalittava sisämarkkinoita. Tuotteiden, ihmisten ja liikkumisen tulee olla vaivatonta, mutta turvallista. Sähköisen tunnistamisen tarve on ilmiselvää. Nähtäväksi jää millä tavoin sähköinen tunnistaminen tulee kehittymään ja kuinka se toteutetaan. Matkustajatietojen listaukset ja sellaiset detaljit, jotka auttavat viranomaista rikollisten kiinnisaamisessa tulisi ehdottomasti olla asianomaisen viranomaisen käytössä.

Markku Tenhunen
Eduskuntavaaliehdokas
KD Uusimaa

JE SUIS JESUS JA SUOMEN LIPPU

JE SUIS JESUS JA SUOMEN LIPPU

Parodia

Parodian tekeminen on taitolaji. MTV:n Kingi musiikkikomediashow on saanut sanaiset arkut auki. Monet suomalaiset ovat loukkaantuneet kyseisen viihdeohjelman parodiasta. No onhan se ymmärrettävää. Vaikka kyse ei ollutkaan Aku Hirviniemen tempauksessa aidosta Suomen lipusta, se kuitenkin muistutti lippuamme. Järki sanoo, että lippua ei pidä häväistä. Ei edes lipun mallia. Jos aiotaan pissata lipun päälle sillä loukataan meitä kaikkia. Kyseissä viihdeohjelmassa saivat kirkon uskovatkin huutia. Heitä on kuulemma mahdoton erottaa kirkosta. Maamme vanhimpiin vähemmistöihin kuuluvia romaneja häväistiin myös varsin ala-arvoisella huumorilla. Haluttiinko näyttää, että meillä täällä Suomessa saa pilkata vähemmistöjä, jos nämä eivät edusta liberaalia löyhän moraalin siipeä? Vai haluttiinko näyttää maahanmuuttajille, että meidän maassamme saa vapaasti pilkata niitä, jotka uskovat omaan Jumalaansa ilman, että tulee ammutuksi konetuliaseella? En tiedä. Mautonta on meno joka tapauksessa. Miksi on niin vaikeaa tehdä hyvää huumoria ilman ”alapäälängvitsiä”, jumalanpilkkaa, kirkon pilkkaa ja romanien pilkkaa? Jos kulttuurintekijät haluavat koetella rajoja kansan sietokyvyn suhteen uskon, että nyt raja ylitettiin. Pariisissa marssi juuri about miljoona ihmistä solidaarisuuden merkkinä pilapiirtäjien teurastamisen vuoksi eri maiden valtionpäämiehet keulilla. Hyvä näin. 

Uskonto ja sen vaikutus
Kysyn miksi uskonnon vaikutusta maailmassa meillä täällä Suomessa vähätellään? Kristinusko on vaikuttanut koko läntisen maailman kehitykseen merkittävällä tavalla, taiteen, kulttuurin, sivistyksen ja monien muiden elämän arvoa ja laatua kohottavien opetusten muodossa. Kristus kirkkonsa perustajana tapettiin julmasti. Seurakunnan solidaarisuusmarssi on jatkunut pari tuhatta vuotta. Vihreiden Ville Niinistö haluaa kumota jumalanpilkkapykälän lainsäädännöstämme. Järjetöntä. Haluaako Niinistö sekasortoa yhteiskuntaan? Muutama vuosi sitten presidentti Martti Ahtisaari totesi, että suurin vaara valtioille ei välttämättä ole ulkoinen uhka, vaan sisäinen.

Vastuu

Kirkon seurakunnat tulevat tällä viikolla saamaan postia lapsivaikutuksen arvioinnista (LAVA).  Kirkko haluaa ottaa tosissaan kaikkien alle 18-vuotiaiden näkökulmat ja mielipiteet niissä hallinnollisissa päätöksissä, jotka koskettavat lasten ja nuorten elämää. Kantaako televisiomedia, kulttuurintekijät - ja viihdeteollisuus vastuunsa tässä asiassa? Nähtäväksi jää. Ei ole yhdentekevää, mitä tuutista syötetään. Kansa, joka ei osaa arvostaa moraalia ja isänmaata on tuhoon tuomittu.

Markku Tenhunen

Eduskuntavaaliehdokas KD

Eduskuntavaalit lähestyvät

Presidentti Sauli Niinistö palautti uudenvuoden puheessaan kansan muistiin Liisan listan. Rahat eivät riitä. Tämä koskee valtiota, kuntia ja niin ikään myös kansalaisia.

Kotitalouksien Menoista noin 27% kuluu asumiseen ja energiaan. Kohta ollaan niillä rajoilla, että kotitaloudet eivät kykene selviytymään maksuistaan. Elintarvikkeet ja juomat, joissa ei ole ole alkoholia vie talouden varoista noin 13%.  Liikenne nipistää 12% ja vapaa-aika ja kulttuuri  11% prosenttia. Tässä esitetyt luvut ovat vuodelta 2013. Luvut kertovat karua kieltä. Asuminen on kallista ja kallistuu edelleen. Energian hinta on myös nousussa. Arvelen, että kovin moni yksinhuoltajaperhe tai matalempiin palakkaluokkiin kuuluva perhe tuskin pystyy kuluttamaan kulttuuriin ja harrastuksiin edes tuota 11%. Olemme tulleet siihen tilanteeseen, että kotitalouksilta ei tule lypsää lisää valtion tai kuntien kassaan.

Perheet ja nuoret 
Nyt pitäisikin kiinnittää huomiota perheiden talousahdinkoon ja nuorisotyöttömyyteen. Avustuksia ja apua pitää kohdentaa tarkemmin ja harkitummin. Nuorisotyöttömyys on hälyttävä. Nuorisotakuu on jäänyt juhlapuheiden tasolle. Itse työskentelin nuorena ja alaikäisenä Ruotsissa -60 luvun loppupuolella. Tein täyden päivän, mutta sain vain osan palkkaa. Nykyisin tuo ei onnistu täällä Suomessa eikä Ruotsissakaan. En väitä että se tuntui kivalta, kun sai vain osan palkastaan, mutta antoi se mahdollisuuden tutustua työelämän arkeen ja omaa rahaa. Lisäksi oppi arvostamaan työtä ja sitä kautta hankittua rahaa ja kokemusta.

Pitäisikö Suomessa helpottaa nuorten työllistämistä siten, että työnantajan ei tarvitsisi maksaa tolkuttoman suuria oheiskuluja ja täyttä ammattilaisen palkkaa? Mielestäni kyllä. Nuori on elämässään monien valintojen edessä. Tärkein liittyy ammattiin ja työhön. Työkokemusta saa vain työssä. Tästä johtuen yrittäjien mahdollisuuksia palkata nuoria työhön tulee helpottaa.

Eri ammattien arvostus
Suomessa on hyvä koulujärjestelmä. Opetussuunnitelmat ja koulutus tulisi yhä enemmän suunnata ammattiin ohjaavaksi. Eri alojen vuoropuhelu oppilaitosten kanssa voisi tuoda näköaloja ammatiin orientoitumiseen. Yhteiskunnassa tarvitaan eri ammattien panosta ja osaamista.