Velalla elvyttäminen vai leikkaukset?

Työttömyys

Tällä hetkellä keskustelu käy kuumana mitä pitäisi tehdä maamme taloudellisen tilan parantamiseksi?Kaikki ovat suurin piirtein samaa mieltä siitä, että työllisyystilanne on haastavin. 

Tilastokeskuksen luvut helmikuulta 2015. Työttömiä tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2015 helmikuussa 268 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 27 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 142 000 ja naisia 126 000 henkeä. Työttömyysaste oli helmikuussa 10,1 prosenttia eli prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 10,5 ja naisten 9,7 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 9,2 prosenttia.

Työtä

Tilastokeskuksen luvut ovat kovia. Työtä pitäisi saada järjestettyä. Työllistäminen on kuitenkin mikro-, pien- ja keskisuurille yrityksille varsin korkealla oleva kynnys. Kustannukset ja byrokratia estävät usein työllistämästä. Työnantajavelvotteita on kasapäin. Tämä tulee esille yrittäjien kanssa keskustellessa mm siinä, että esimerkiksi nuorten työllistämisessä usein yrittäjä törmää erilaisiin vaatimuksiin, jotka tulee täyttää ennen työsopimukseen kelpuutusta. Alasta riippuen vaatimukset vaihtelevat. Paljon puhutaan myös siitä, että pitäisikö nuoren saada sama palkka, kuin yrityksessä pitkään ammattia harjoittavan? Mielestäni ei. Itse tein nuorena Ruotsissa töitä tuntimääräisesti saman, kuin isot pojat, mutta palkka oli vain osa siitä, mitä nämä ammattilaiset saivat. Tunnustan, että se ei tuntunut reilulta, mutta näin jälkikäteen olen kiitollinen, että pääsin työelämään saamaan työkokemusta ja sitä kautta avautuivat ovet elämässä eteen päin. Tästä mielestäni on nytkin kyse. Se ensimmäinen työpaikka tarvitaan. Monilla on hyvä koulutuskin, mutta siitä huolimatta ovi ei aukea. Tälle on tehtävä jotain.

Velka

Suomen velkaantumisaste per capita ei ole Euroopan pahimpia. Se mikä huolettaa on velkaantumisen vauhti. Kuitenkin saattaa olla järkevää elvyttää elämää maassamme velalla ja toisaalta alentaa palkkaverotusta saadaksemme kulutuksen ja talouden rattaat pyörimään. Verot ovat palkansaajan osalta tapissaan. Kokonaisverotuksen sisällä voidaan miettiä kuinka järjestetään asia niin, että kannettu veromäärä pysyy suuruusluokaltaan sillä tasolla millä se nyt on. Veroa voidaan lisätä sellaisiin hyödykkeisiin, jotka ovat suoraan terveydelle vaarallisia ja aiheuttavat yhteiskunnalle suoraa laskua. Valtion jatkuva velkaantuminen on kuitenkin pidemmällä aikavälillä saatava hallintaan. Siihen ei varmasti mikään muu auta niin paljon, kuin yritysten menestyminen ja palkansaajien usko tulevaisuuteen.

Leikkuri

Säästöjä haetaan. Kuntapuolella tuo 5 vuoden sääntö palkkasuojana on kohtuuton muihin aloihin nähden. Tästä pitää päästä eroon. On katsottava myös missä kuntatalouden rakenteissa on turhia virkamiesportaita, jotka aiheuttavat kuluja. Valtionhallinnon puolella ilmaa löytyy aivan varmasti. Tulevan hallitus- ja edukuntakauden aikana näitä leikkauksia varmasti joudutaan toteuttamaan vaikka se kipeää tekeekin.

Milläpä Täi rykii kun sillä ei ole keuhkoja

Verot
Kansalaisen osalta verot ovat tapissa. Tämä heijastuu suoraan kulutukseen. Ei ole millä ostaa. Eläkeläiset ovat rutkasti köyhtyvä kansanosa. Heiltä nipistetään jatkuvasti leikatun indeksin muodossa. Tämä lähes 1,5 miljoonaa ihmistä käsittävä kansanosa ei ole mikään turhake ja ongelma. Nämä ovat tuntevia ja eläviä elämää rakastavia yksilöitä. He ovat tehneet elämäntyönsä ja maksaneet veronsa. Nyt kun he ovat eläkkeellä he maksavat veroa eläkkeestään enemmän, kuin saman euromääräisen summan ansaitseva työssäkäyvä. Samanaikaisesti eläkeläiselle viestitetään myös miten tärkeää on kuluttaa. Vanha kansa se, joka Suomen rakensi raivaten pellot ja istuttaen metsät tapasi kuvata rahapulaa sanomalla: "Milläpä se Täi rykii, kun sillä ei ole keuhkoja".  Tämä on totta matalapalkkaisten ja eläkeläisten elämässä tänään. Liikkuminen, ruoka, lääkkeet ja asuminen maksavat näille kansanryhmille aivan saman, kuin sille herralle tai rouvalle, joka nostaa useiden kymmenien tuhansien kuukausieläkettä.

Halpuutuksen maksaa maanviljelijä
Keskituloinen makselee veroja tuloistaan about 20 pinnaa ja kun hän huristelle autollaan töihin, joka käy bensiinillä hän maksaa bensaveroa 60%. Ruokakaupassa kuluttajan ostoskoriin lopputuotteeseen veroina kertyy 40% elintarviketeollisuuden ketjussa. Tästä näemme, että verot vievät suurimman osan. Tuottaja kipristelee alimmalla tasolla (lue viljelijät jne) ja toisessa ääripäässä asiasta valittaa kuluttaja. Kauppa ja verottaja voivat näennäisen hyvin. Entäpä, jos veroja laskettaisiin? Kulutus lisääntyisi. Verotulojakin kertyisi. Entäpä, jos kaupan ahneus suitsittaisiin? Hinnat laskisivat. Nyt halpuutuksen maksumiehenä ovat maataloustuottajat. Elleivät nämä suostu ehtoihin lihat rahdataan ja maito kuskataan toisista maista. Tämä vaikuttaa hölmöläisten hommalta. Kotimaisen tuotannon turvaaminen on elinehotomme.

Ostovoima
Perheiden ostovoima on tipotiessään. Tähän täytyy tulla muutos. Suomen on tehtävä yrittäminen helpommaksi ja kannattavammaksi erityisesti mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten osalta. Nämä työllistävät. On käsittämätöntä, että sellaiset yritykset, jotka työllistävät varsin vähän ja karsivat asiakaspalveluaan tekevät tiliä, kuten pankit. Ja taasen sellaiset, jotka työllistävät taistelevat sääntöviidakossa selvitäkseen kaikista mahdollisista velvotteista.

Irtisanomiset
Ovat seurausta ostovoiman katoamisesta. Jälki on rumaa.  Palveluala kärsii. Autokauppiaat, ravitsemuslalan palveluntarjoajat, sekä majoituslalan ovat joutuneet irtisanomaan työntekijöitään.
Olen hämmästynyt, että vaalien alla vaalikoneissa on kysymys pitäisikö koko Suomi pitää asuttuna? Totta kai. Teollisuuspaikkakunnat joihin taantuma on iskenyt ovat edelleen asuttuja. Toisin sanoen siellä on työntekijöitä. Turhat esteet pitää poistaa, muutoin häipyy asukkaat, koulut ja palvelut.

Työ
Kansalaisina meidän on tajuttava, että työllä tämä maa nousee. Myös sellainen työ, joka ei ole "niin coolia", tulisi kelvata esimerkiksi nuorelle. Sellaisella rahalla, jonka on itse ansainnut on vissi ero siihen, jonka vipannut faijalta.
Hallitus ja eduskunta eivät ole jumalia. Rahaa hallituksella on jaettavana vain sen verran, mitä veroilla ja velalla saadaan kasaan. Sillä on merkitystä ketä verotetaan ja minkä verran. Politiikka vaikuttaa arkeen. Tuleva hallitus ja eduskunta on paljon vartija.