Syyt ja seuraukset
Lähes päivittäin kuulee palautetta kansalaisilta siitä, että rikoksista langetut tuomiot ovat liian lyhyitä tai muuten tehottomia. On selvää, että tähän täytyy saada muutos. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rikoksiin, jotka ovat kohdistuneet lapsiin. Myös raiskaukset ja muu väkivalta kuten, uhkailu, häirintä, vainoaminen ovat tällaisia. Nykyiset viestintämenetelmät ovat luoneet mahdollisuuden persoonallisuushäiriytyneille yksilöille häiritä ja harjoittaa henkistä väkivaltaa. Tämän päivän Suomessa rikollisella tuntuu olevan parempi suoja kuin uhrilla. Oikeusistuntoon osallistuvien todistajien henkilösuojaan tulee kiinnittää huomiota.
Rikoksen tehneen tulee saada sen verran tuntuva rangaistus, että uuteen rikokseen ei tee mieli syyllistyä. Rikos on yleensä seuraus jostakin. Usein juuri kasvuympäristön ja valitettavan usein huumeiden tai alkoholin syytä.
Ennaltaehkäisy
Rikoksia voidaan ehkäistä ennalta. Oikeantyyppinen alkoholipolitiikka ja suhtautuminen huumeiden käyttöön ovat avainkysymyksiä. Arvomaailma jolla yhteiskuntaa ohjataan ohjaa kansalaisen elämän valintoja. Sama pätee kotiin ja perheeseen. Usein lapsuus ja nuoruus ja erityisesti kotiolot saattavat aiheuttaa rikoksiin taipuvaista käytöstä. Tästä johtuen lasten, nuorten ja perheiden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Kaupunkien ja kuntien sosiaalitoimi on avainasemassa. Näiltä ei tule leikata taloudellisia resursseja. Lastensuojeluun tulee ohjata lisää varoja ja resursseja. Suomessa on aivan liian monta murheellista tapausta.
Mitä syöt sitä olet
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää alaikäisten elämää turmeleviin tuotteisiin viihdealalla. Elokuvat, pelit ja muut nuorisviihteeseen luettavat, ovat nykyään täynnä väkivaltaa ja kauhua. Näiden saatavuuteen ja sisältöihin tulisi puuttua ajoissa.
Yhteistyö
Nyt pitäisi kaikkien niiden tahojen yhteiskunnassa, joilla on mahdollisuudet vaikuttaa perheiden hyvinvointiin ryhtyä toimiin. Valtion ja kuntien tulisi resurssoida toimintansa tämä tärkeä seikka huomioiden. Tämä pitäisi näkyä budjetoinnissa myös taloudellisina resursseina. Sellaisilta järjestöiltä ja tahoilta, jotka tekevät loistavaa työtä yleishyödyllisin perustein ei kuntien pitäisi lypsää korkeita kiinteistöveroja. Tärkeää olisi synkronoida verottajan ja rahankeräysluvan käsitteet yleishyödyllisyydestä. Jos rahankeräyslupa on myönnetty yleishyödyllisin perustein, on vaikeaa
ymmärtää, että samaan aikaan kunnallisella taholla samaa toimijaa verotetaan esimekiksi kiinteistöverolla. Kunnillahan on toki mahdollisuus myöntää verohelpotus, mutta usein se jää tekemättä ja hyvin usein juuri verotetaan rankimman mukaan. Toisella kädellä pyydetään apua järjestöiltä ja toisella lypsetään mahdollisuudet toimia. Ei hyvä.
Suomessa toimii monia hyviä järjestöjä ja yhdityksiä, jotka pyrkivät auttamaan pulaan joutuneita kannssaihmisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi AA -toiminta, Narsistien uhrit ry., jne.
Ensiarvoisen tärkeää on kiinnittää huomiota eri järjestöjen, vapaaehtoisorganisaatioiden, yhdistysten, urehiluseurojen, seurakuntien ja muiden toimijoiden toimintamahdollisuuksien helpottamiseen.
Toivottavasti rahankeräystä koskeva lakiuudistus tulee helpottamaan kansalaisten auttamishalukkuuden lisääntymistä. Nykyinen lupakäytäntö on liian byrokraattinen.
Suomeen tulisi saada aikaan myös lakiuudistus koskien yritysten mahdollisuuksia lahjoittaa ja tehdä antamastaan lahjoituksesta hyväntekeväisyyteen vähennykset täysimääräisinä.
