The Scandinavian 8 million City

Mennäänkö junalla Tallinnaan?

Hiljattain junayhteys Helsingistä Talinnaan pääsi otsikoihin. Aihe on siinä mielessä mielenkiintoinen, että läntisessä naapurimaassamme on meneillään EU-projekti, joka tunnetaan nimellä  8 miljoonan asukkaan kaupunki. The Scandinavian 8 million City. 

Rautatietunneli Helsingin ja Tallinnan välillä ei toteudu ihan heti. Rahaa tarvitaan. Hankkeena se on varsin mielenkiintoinen ja kannatettavakin. Suomessa ollaan siis ajan hermolla. Mutta olemmeko jo jälkijunassa? Kilpailu Euroopan markkinoilla kiristyy.

Tarkoitus The Scandinavian 8 million City- hankeessa on  yhdistää Oslo, Göteborg ja Kööpenhamina yhtenäiseksi työmarkkina-alueeksi. Hankkeen myötä sen toteutuessa Norja, Ruotsi ja Tanska astuvat lähemmäksi Eurooppaa. Keskeinen osa hanketta koskettaa juuri rautatieyhteyksien parantamista maiden välillä. Tavoiteajaksi on ajateltu matkustamisessa 2 tunnin aikaikkunaa välillä Oslo - Kööpenhamina. Tällä liikennejärjestelyllä saataisiin aikaan viesti muulle maailmalle, 8 miljoonan asukkaan talousalueesta. Bonuksena hankeessa koko alueelle nähdään kultuurin ja elinkeinoelämän tuoma yhteinen dynamiikka ja vuorovaikutus. Toteutuessaan The Scandinavian 8 million City-hanke tuo Skandinaaviselle markkina-alueelle kansainvälisen perspektiivin ja tekee alueesta kiinnostavamman kiristyvässä kilpailussa kaupan ja teollisuuden alalla tuoden sijoituksia.

Yhteistyö joka ylittää maiden rajat

On selvää, että tällaisen yli maan rajojen ulottuva yhteistyö loisi työmarkkinoille aivan uudet mahdollisuudet esimerkiksi työllistymisen osalta. Oman läänin alueella koulutusta vastaavaa työtä saattaa olla tarjolla vain yksi tai muutama työpaikka. 8 miljoonan asukkaan ja kolmen eri maan alueella 2 tunnin matkaetäisyydellä työllistyminen saattaa ollakin jo helpompaa. Parantuneiden rautatieyhteyksien myötä myös rahtiliikenne saisi oman  positiivisen ruiskeensa ja kumipyöräliikenne rahtipuolella vahvasti ympäristöä saastuttavan alueella vähenisi.

Parhaillaan Tanskassa tehdään suuria investointeja rautatieyhteyksien parantamiseksi Kööpenhaminan ja Hampurin välillä. Tuo matka taituu tulevaisuudessa 2,5 tunnissa.

Tunneli Tallinnaan Helsingistä ei ole pöllömpi ajatus. Toivottavasti rahoituspohja ja aikataulut saavat konkretiaa. Suomi ei saa jäädä saarekkeesi peräpohjolaan. 

Poliittinen pilleri

Päivän poliittinen pilleri. Keskustan risteily ja alkoholipolitiikka.


Keskustapuolue oli risteilyllä. Cruisingilla yleensä käytetään myös miestä väkevämpää. En tiedä kuinka moni kepulainen maistoi kyseisellä matkalla alkoholia? Keskusta ja alkoholi. Huono yhtälö? Olikohan ajatus näin vaalien alla kerätä sympatiat ja äänet aktiiviuskovaisilta keskustan laariin? Jos oli todettakoon, että siihen toki on lupa. Kokonaan toinen asia on, että ratkaistaanko alkoholin väärinkäyttöä näin? En usko, että Keskustan tarjoama pilleri on oikea.

Omana näkemyksenäni tuon tähän keskusteluun harvemmin esilletuodun näkökulman kysymällä miksi ihminen haluaa humaltua? Hyvin usein alkoholin väärinkäyttäjällä on kyse lohdusta murheeseen, yksinäisyyteen, työttömyyteen, syrjääntymiseen jne. 

Tästä johtuen tulisi panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan. Työttömyyden poistaminen pitäisi olla yhteinen tahtotila kaikille poliittisille päättäjille. Tältä asia vaikuttaa ainakin vaalien alla. Kaikki puolueet puhuvat työllisyyden merkityksestä. Vaalien jälkeen suuryritykset rulettavat, mutta pienyrittäjät ja mikroyritykset unohdetaan. Työlakiin tulisi tehdä sellaisia muutoksia, jotka edesauttavat työllisyyden nousua. Joustoa tarvitaan myös. EK ja SAK ovat avainasemassa mutta löytyykö näiltä tahoilta Suomen kurimuksen ratkaisemiseen oikeat lääkkeet? Nähtäväksi jää. Edellämainitut tahot edustavat suuryritysten intressejä. Suomen 300 000 yrityksestä taitaa yli 90% olla pienyrityksiä. Näissä kamppaillaan eloon jäämisestä ja jatkuvista lisävelvotteista ja lakipykäläviidakoista selviämisen kanssa. Työllistäminen pitäisi olla palkitsevaa yrittäjälle ja toisaalta työn teko työn tekijälle. Nyt ei kumpikaan voi tehdä "tulosta". Hampurilaiskeisari hiljan kirjoitti napakasti juuri tästä. Sellaiset yritykset, jotka eivät työllistä tekevät tiliä. Ne jotka työllistävät ei vät tee. Tuolla menolla Suomi ei lähde lentoon. Yrittäjän on voitava työllistää järkevin perustein. TYöntekijän on tultava toimeen palkallaan. Yksinäisyyden poistamiseen voisi kolmas sektori tuoda apua. Monet jo eläkkeelle siirtyneet haluaisivat mielellään antaa järjestöjen kautta työpanostaan. Esteenä saattaa olla se, että korvausta tai palkkiota saadessa sillä on vaikutusta eläketuloon tai tukiin. Näitä pitäisi tutkailla uudelleen. Syrjääntyminen hyvin usein on seurausta työttömyydestä tai sairaudesta. Vammaisille pitäisi luoda mahdollisuudet osallistua työelämään suuremassa määrin. Tämä ei saisi kuitenkaan tapahtua yrittäjän kustannuksella. Yhteistä vastuunkantoa tarvitaan.

Kotihoidontuki ja perheiden valinnanvapaus

Kotihoidontuki

Järki voitti. Hallituspuolueiden puheenjohtajat päättivät vetää pois esityksen kotihoidon tuen kiintiöittämisestä. Kristillisdemokraatit ovat toimineet aktiivisesti perheasioiden puolestapuhujana muun hallitustyön ohella sitkeästi. Nyt saatiin hyvä tulos. Emme tarvitse lisää byrokratiaa, vaan ihan oikeasti perheiden tulee saada itse päättää asioistaan. Suomessa ja erityisesti Ruotsissa on pitkään yritetty suojella lapsia vanhemmiltaan sijoittamalla näitä yhä nuorempana laitoksiin tämä on ollut erityisesti sosiaalidemokraattien sydämellä. On ihan selvää, että lapsi voi parhaiten omien vanhempiensa hoidossa silloin, kun vanhemmat ovat tähän kykeneviä. On luonnollista, että osa vanhemmista haluaa turvautua yhteiskunnan tuottamiin palveluihin, mutta ei tule unohtaa, että osalle lapsen hoitaminen omassa kodissa on varsin oivallinen ratkaisu. On hienoa, että sosiaalidemokraatit tulivat Kristillisdemokraattien rinnalle tässä merkittävässä päätöksessä.

Suomi tarvitsee perheministerin

Yhteiskunnassamme on useita tuhansia yksinhuotajia, joiden elämä avustusviidakossa on "helvettiä". Monissa tapauksissa yksinhuoltaja on eriarvoisessa asemassa, koskien asumistaan verrattuna parisuhteessa eläviin. Tapasin erään yksinhuoltajan, joka kertoi nukkuvansa olohuonneessa, koska asunnon neliöt ja avustuksen määräytyminen hänen kohdallaan rajautuu niin, että hän ei voi nykyisessä elämäntilanteessaan ja taloudellisessa todellisuudessaan suoda itselleen omaa makuuhuonetta. Suomi tarvitsee seuraavalle hallituskaudelle perheministerin. Yhteiskunnan tulee herätä perheiden hätään. Aivan liian moni vanhempi, nuori ja lapsi kärsii maassamme. Perheiden asia tulee olla meille jokaiselle agendamme kärkipäässä. Perheet kasvattavat tulevaisuuden osaajat ja veronmaksajat. Ennalataehkäisevä työ ja perheitä tukeva politiikka on yhteiskunnan peruskivi.