Järvenpäässä on hyvä asua

Rakentuva ja kehittyvä kaupunki on autioituvan ja taantuvan kaupungin vastakohta.
Autiossa kaupungissa ei helmilläkään ole vaihtoarvoa. Kehittyvä kaupunki tarvitsee vision ja sitä tulee noudattaa. Järvenpäällä se on kirjattu: Elinvoimaa ja kultturia parhaalla paikalla.

Järvenpään päättäjät ja kaupunkikehitys ovat tehneet hyvää työtä. Kaupunki on elinvoimainen. Kulttuurielämä on vilkasta ja monipuolista. Uusia asuntoja ja työpaikkoja syntyy. Kivutonta kaupungin kasvu ei ole. Monille tuttu ja turvallinen muuttuu toisen näköiseksi.
Joidenkin mielestä ei ole hyvä asia, että kaupunkiin tulee uusia asukkaita, toisten mielestä taasen on. Ei pidä unohtaa, että jokainen uusi asukas on myös uusi veronmaksaja ja tekee hankintoja ostoja paikallisista yrityksistä. On tietysti selvää, että uudet asukkaat tuovat mukanaan  myös kustannuksia. Tarvitaan uusia päiväkoteja ja kouluja nämä investoinnit sijoittuvat yleensä useaman vuoden aikajaksolle kaupungin budjetissa.

Uusi kaupunkikuva
Joku näkee keskustan korkean rakentamisen pilaavan Järvenpään keskustan. Mielestäni Järvenpään Sky Line tarvitsee korkeaa rakentamista ja tehokasta keskusta-asumista liikekiinteistöineen ja palveluineen. Suomessa ei ole montakaan kaupunkia, jonka keskustan tuntumassa on kaunis järvimaisema ja hyvät ulkoilumahdollisuudet.
Järvenpäässä on haluttu kaupungin kehittyvän liikenteen ja kulkureittien suhteen sujuvaksi ja moni-ilmeiseksi luonto huomioon ottaen. Järvenpää hulevesijärjestelmät ovat saaneet kiitosta. Tuusulanjärveen päätyvät hulevedet suodatetaan hyvin maisemoiduissa suodatusaltaissa ja järjestelmissä ennen järveen laskua.

Vetovoimaisuus 
Järvenpää on Keski-Uusimaan kunnista varsin vetovoimainen. Lidl, Auramo ja monet muut yritykset ovat löytäneet tiensä Järvenpäähän. Kaupungissamme on pyritty myös noudattamaan monimuotoisen asuntorakentamisen toteutumista. Hiljattain kaupunkiin avattiin upouusi Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus JUST. Hanke herätti rakennusvaiheessa paljonkin arvostelua, mutta nyt ihastusta.
Yksi suurimmista kaupunkikuvaa parempaan suuntaan muuttavista hankkeista on keväällä 2017 käynnistyvä Perhelän korttelin rakentaminen asuinkerrostaloineen ja liiketiloineen. Pajalan alue on saanut koko ryppään uusia kauniita koteja. Kruununa Pajalassa komeilee entisen Myllyn tillalla uusi  asuintalo Siilo.

SOTE
Kaupungin asukkaiden hyvinvointiin ja viihtymiseen vaikuttavat yhdessä tehdyt päätökset. Aina kaikki päätökset eivät voi miellyttää yksittäistä kaupunkilaista, joskus on katsottava kokonaisuutta ja sen tuomia etuja useimmille. Tulevana valtuustokautena on Järvenpäässä kiinnitettävä huomiota SOTE vaikutuksiin. Erityinen huomio tulee asettaa vanhusten hoidon parantamiseen. Vanhukset eivät ole pelkkä kulu. He ovat ihmisiä, joilla on tunteet ja tarve tulla kosketetuiksi ja hyvin hoidetuiksi. 
Valviran raportti kertoo, että sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä työskentelevistä yli 90 prosenttia on havainnut, että vanhuksia kohdellaa kaltoin. Näin tosin en toivo Järvenpäässä asioiden olevan.

Lainaan tässä KD:n puheenjohtaja Sari Essayahia:
"Ei ole oikein, että Suomessa saattaa olla sairaalaosastoja joissa työvuorossa on hoidettavana 18 vanhusta 1-2 hoitajaa kohden pahimmassa tapauksessa yhden hoitajan on vastattava yksin 18 vanhuksen hoidosta esimerkiksi yövuorossa, kun muut ovat vapaavuorolla. Kun Tampereen Delfinaarion 4 delfiiniä siirrettiin pois Suomesta oli mukana 7 hoitaja-kouluttajaa ja kaksi eläinlääkäriä. Riittääkö 1-2 hoitajaa 18 vanhukselle? Ei riitä".

Turvallisuus ja hyvinvointi
Lasten- ja nuorten turvallisuuteen ja hyvinvoinnin parantamiseen on myös kiinnitettävä erityistä huomiota tämä tulee alkaa jo kodista. Päiväkotiryhmien tulee olla pieniä. Samoin koululuokkien liian suuret ryhmäkoot eivät ole kenenkään etu. Suuret ryhmät häiritsevät opiskelua ja vaikeuttavat opettajien työtä.
Turvallisuukysymyksiin tulee kiinnittää huomiota alkaen asuinpiha-alueen turvallisuudesta, leikkipaikkojen sijoittelusta, asuinalueen valaisusta, kaupunkikeskustan ja kaupunkiseudun turvallisuudesta aina liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyen. Turvallisuutta lisäävät pimeään aikaan hyvä valaistus ja liukkaalla hyvä auraus ja hiekoitus. Kevyenliikenteen väylille pitää saada eri kaistat pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Peltipoliisit - Tervanokka - Vanhankylänniemi
Olsi ensiarvoisen tärkeää parantaa kulkuyhteyttä Tervanokalta Vanhankylänniemeen kauniilla siltarakenteella. Prismakeskuksen kevyenliikenteen kulkusilta Huilin parkkipaikalle olisi vihdoinkin aika toteuttaa. On vain ajan kysymys, kun Rantakadun vilkkaasti liikennöidyllä baanalla joku jää auton alle. Huilin alueen pysäköintialue palvelisi myös kaupassa ja puistossa asioivia paremmin, kun kulku helpottuisi. Nythän sen estää aita. On kierrettävä suhteellisen pitkä matka voidakseen päästä asioimaan esimerkiksi Ravintola Huilia lähellä olevalta pysäköintialueelta Prisma-kauppkakeskukseen. Järvenpään keskustan pääväylille tulisi asentaa peltipoliiseja ja töyssyjä kaahausten estämiseksi.

Pysäköinti
Ehdotan seuraavaa:
Olisi suotavaa ja erinomaista, jos kaupungin keskusta-alueen suuret kauppakseskukset voisivat palvella asiakkaita ja asukaita vuoropysäköinnin avulla yöaikaan. On käsittämätöntä, että paraatipaikalla olevat hallit seisovat tyhjillään ja kadunvarret ovat täynnä ajoneuvoja, jotka ovat katuhuollon tiellä mm lumenajon ja muun kunnospidon kannalta. Vuoropysäköinti toisi lisätuloa halliyhtiölle varsin pienillä investoinneilla. Ajo sisään ja ulos olisi mahdollista toteuttaa nykyaikaisen mobiilisovelluksen avulla sisältäen käyttöveloituksen esimerkiksi yötuntitaksan.
 
Kuntavaalit
Kohta käynnistyvissä kuntavaaleissa valitaan Järvenpään kaupunkiin uudet päättäjät valtuustoon, lautakuntiin ja muihin edustuksiin. Onkin syytä harkita äänestäessään haluaako hyvän ja positiivisen kehityksen kaupungissa jatkuvan? Itse asetuin ehdolle kuntavaaliin, koska näen tärkeäksi yhteisten asioiden hoitamisen. Järvenpään poliittisessa kentässä on mielestäni ollut hyvä toimia. Olen toiminut kaupunimme hyväksi kuluneena vaalikautena 1. varavaltuutettuna ja kaupunkikehityslautakunnan jäsenenä KD:n riveistä. Lisäksi olen osallistunut Via Dia ry:n hallituksen toimintaan sen perustamisvaiheessa ja olen edelleenkin yhdistyksen jäsen. Via Dia sai sai hiljattain esimerkillinen työllistäjä  palkinnon ydessä toisen tahon kanssa.

Järvenpäässä on hyvä asua, jos edelleenkin teemme päätöksiä, jotka ovat kuntalaisen kannalta hyviä ja auttavat useampia elämässä onnistumaan.

Velalla elvyttäminen vai leikkaukset?

Työttömyys

Tällä hetkellä keskustelu käy kuumana mitä pitäisi tehdä maamme taloudellisen tilan parantamiseksi?Kaikki ovat suurin piirtein samaa mieltä siitä, että työllisyystilanne on haastavin. 

Tilastokeskuksen luvut helmikuulta 2015. Työttömiä tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2015 helmikuussa 268 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 27 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 142 000 ja naisia 126 000 henkeä. Työttömyysaste oli helmikuussa 10,1 prosenttia eli prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 10,5 ja naisten 9,7 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 9,2 prosenttia.

Työtä

Tilastokeskuksen luvut ovat kovia. Työtä pitäisi saada järjestettyä. Työllistäminen on kuitenkin mikro-, pien- ja keskisuurille yrityksille varsin korkealla oleva kynnys. Kustannukset ja byrokratia estävät usein työllistämästä. Työnantajavelvotteita on kasapäin. Tämä tulee esille yrittäjien kanssa keskustellessa mm siinä, että esimerkiksi nuorten työllistämisessä usein yrittäjä törmää erilaisiin vaatimuksiin, jotka tulee täyttää ennen työsopimukseen kelpuutusta. Alasta riippuen vaatimukset vaihtelevat. Paljon puhutaan myös siitä, että pitäisikö nuoren saada sama palkka, kuin yrityksessä pitkään ammattia harjoittavan? Mielestäni ei. Itse tein nuorena Ruotsissa töitä tuntimääräisesti saman, kuin isot pojat, mutta palkka oli vain osa siitä, mitä nämä ammattilaiset saivat. Tunnustan, että se ei tuntunut reilulta, mutta näin jälkikäteen olen kiitollinen, että pääsin työelämään saamaan työkokemusta ja sitä kautta avautuivat ovet elämässä eteen päin. Tästä mielestäni on nytkin kyse. Se ensimmäinen työpaikka tarvitaan. Monilla on hyvä koulutuskin, mutta siitä huolimatta ovi ei aukea. Tälle on tehtävä jotain.

Velka

Suomen velkaantumisaste per capita ei ole Euroopan pahimpia. Se mikä huolettaa on velkaantumisen vauhti. Kuitenkin saattaa olla järkevää elvyttää elämää maassamme velalla ja toisaalta alentaa palkkaverotusta saadaksemme kulutuksen ja talouden rattaat pyörimään. Verot ovat palkansaajan osalta tapissaan. Kokonaisverotuksen sisällä voidaan miettiä kuinka järjestetään asia niin, että kannettu veromäärä pysyy suuruusluokaltaan sillä tasolla millä se nyt on. Veroa voidaan lisätä sellaisiin hyödykkeisiin, jotka ovat suoraan terveydelle vaarallisia ja aiheuttavat yhteiskunnalle suoraa laskua. Valtion jatkuva velkaantuminen on kuitenkin pidemmällä aikavälillä saatava hallintaan. Siihen ei varmasti mikään muu auta niin paljon, kuin yritysten menestyminen ja palkansaajien usko tulevaisuuteen.

Leikkuri

Säästöjä haetaan. Kuntapuolella tuo 5 vuoden sääntö palkkasuojana on kohtuuton muihin aloihin nähden. Tästä pitää päästä eroon. On katsottava myös missä kuntatalouden rakenteissa on turhia virkamiesportaita, jotka aiheuttavat kuluja. Valtionhallinnon puolella ilmaa löytyy aivan varmasti. Tulevan hallitus- ja edukuntakauden aikana näitä leikkauksia varmasti joudutaan toteuttamaan vaikka se kipeää tekeekin.

Milläpä Täi rykii kun sillä ei ole keuhkoja

Verot
Kansalaisen osalta verot ovat tapissa. Tämä heijastuu suoraan kulutukseen. Ei ole millä ostaa. Eläkeläiset ovat rutkasti köyhtyvä kansanosa. Heiltä nipistetään jatkuvasti leikatun indeksin muodossa. Tämä lähes 1,5 miljoonaa ihmistä käsittävä kansanosa ei ole mikään turhake ja ongelma. Nämä ovat tuntevia ja eläviä elämää rakastavia yksilöitä. He ovat tehneet elämäntyönsä ja maksaneet veronsa. Nyt kun he ovat eläkkeellä he maksavat veroa eläkkeestään enemmän, kuin saman euromääräisen summan ansaitseva työssäkäyvä. Samanaikaisesti eläkeläiselle viestitetään myös miten tärkeää on kuluttaa. Vanha kansa se, joka Suomen rakensi raivaten pellot ja istuttaen metsät tapasi kuvata rahapulaa sanomalla: "Milläpä se Täi rykii, kun sillä ei ole keuhkoja".  Tämä on totta matalapalkkaisten ja eläkeläisten elämässä tänään. Liikkuminen, ruoka, lääkkeet ja asuminen maksavat näille kansanryhmille aivan saman, kuin sille herralle tai rouvalle, joka nostaa useiden kymmenien tuhansien kuukausieläkettä.

Halpuutuksen maksaa maanviljelijä
Keskituloinen makselee veroja tuloistaan about 20 pinnaa ja kun hän huristelle autollaan töihin, joka käy bensiinillä hän maksaa bensaveroa 60%. Ruokakaupassa kuluttajan ostoskoriin lopputuotteeseen veroina kertyy 40% elintarviketeollisuuden ketjussa. Tästä näemme, että verot vievät suurimman osan. Tuottaja kipristelee alimmalla tasolla (lue viljelijät jne) ja toisessa ääripäässä asiasta valittaa kuluttaja. Kauppa ja verottaja voivat näennäisen hyvin. Entäpä, jos veroja laskettaisiin? Kulutus lisääntyisi. Verotulojakin kertyisi. Entäpä, jos kaupan ahneus suitsittaisiin? Hinnat laskisivat. Nyt halpuutuksen maksumiehenä ovat maataloustuottajat. Elleivät nämä suostu ehtoihin lihat rahdataan ja maito kuskataan toisista maista. Tämä vaikuttaa hölmöläisten hommalta. Kotimaisen tuotannon turvaaminen on elinehotomme.

Ostovoima
Perheiden ostovoima on tipotiessään. Tähän täytyy tulla muutos. Suomen on tehtävä yrittäminen helpommaksi ja kannattavammaksi erityisesti mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten osalta. Nämä työllistävät. On käsittämätöntä, että sellaiset yritykset, jotka työllistävät varsin vähän ja karsivat asiakaspalveluaan tekevät tiliä, kuten pankit. Ja taasen sellaiset, jotka työllistävät taistelevat sääntöviidakossa selvitäkseen kaikista mahdollisista velvotteista.

Irtisanomiset
Ovat seurausta ostovoiman katoamisesta. Jälki on rumaa.  Palveluala kärsii. Autokauppiaat, ravitsemuslalan palveluntarjoajat, sekä majoituslalan ovat joutuneet irtisanomaan työntekijöitään.
Olen hämmästynyt, että vaalien alla vaalikoneissa on kysymys pitäisikö koko Suomi pitää asuttuna? Totta kai. Teollisuuspaikkakunnat joihin taantuma on iskenyt ovat edelleen asuttuja. Toisin sanoen siellä on työntekijöitä. Turhat esteet pitää poistaa, muutoin häipyy asukkaat, koulut ja palvelut.

Työ
Kansalaisina meidän on tajuttava, että työllä tämä maa nousee. Myös sellainen työ, joka ei ole "niin coolia", tulisi kelvata esimerkiksi nuorelle. Sellaisella rahalla, jonka on itse ansainnut on vissi ero siihen, jonka vipannut faijalta.
Hallitus ja eduskunta eivät ole jumalia. Rahaa hallituksella on jaettavana vain sen verran, mitä veroilla ja velalla saadaan kasaan. Sillä on merkitystä ketä verotetaan ja minkä verran. Politiikka vaikuttaa arkeen. Tuleva hallitus ja eduskunta on paljon vartija.

The Scandinavian 8 million City

Mennäänkö junalla Tallinnaan?

Hiljattain junayhteys Helsingistä Talinnaan pääsi otsikoihin. Aihe on siinä mielessä mielenkiintoinen, että läntisessä naapurimaassamme on meneillään EU-projekti, joka tunnetaan nimellä  8 miljoonan asukkaan kaupunki. The Scandinavian 8 million City. 

Rautatietunneli Helsingin ja Tallinnan välillä ei toteudu ihan heti. Rahaa tarvitaan. Hankkeena se on varsin mielenkiintoinen ja kannatettavakin. Suomessa ollaan siis ajan hermolla. Mutta olemmeko jo jälkijunassa? Kilpailu Euroopan markkinoilla kiristyy.

Tarkoitus The Scandinavian 8 million City- hankeessa on  yhdistää Oslo, Göteborg ja Kööpenhamina yhtenäiseksi työmarkkina-alueeksi. Hankkeen myötä sen toteutuessa Norja, Ruotsi ja Tanska astuvat lähemmäksi Eurooppaa. Keskeinen osa hanketta koskettaa juuri rautatieyhteyksien parantamista maiden välillä. Tavoiteajaksi on ajateltu matkustamisessa 2 tunnin aikaikkunaa välillä Oslo - Kööpenhamina. Tällä liikennejärjestelyllä saataisiin aikaan viesti muulle maailmalle, 8 miljoonan asukkaan talousalueesta. Bonuksena hankeessa koko alueelle nähdään kultuurin ja elinkeinoelämän tuoma yhteinen dynamiikka ja vuorovaikutus. Toteutuessaan The Scandinavian 8 million City-hanke tuo Skandinaaviselle markkina-alueelle kansainvälisen perspektiivin ja tekee alueesta kiinnostavamman kiristyvässä kilpailussa kaupan ja teollisuuden alalla tuoden sijoituksia.

Yhteistyö joka ylittää maiden rajat

On selvää, että tällaisen yli maan rajojen ulottuva yhteistyö loisi työmarkkinoille aivan uudet mahdollisuudet esimerkiksi työllistymisen osalta. Oman läänin alueella koulutusta vastaavaa työtä saattaa olla tarjolla vain yksi tai muutama työpaikka. 8 miljoonan asukkaan ja kolmen eri maan alueella 2 tunnin matkaetäisyydellä työllistyminen saattaa ollakin jo helpompaa. Parantuneiden rautatieyhteyksien myötä myös rahtiliikenne saisi oman  positiivisen ruiskeensa ja kumipyöräliikenne rahtipuolella vahvasti ympäristöä saastuttavan alueella vähenisi.

Parhaillaan Tanskassa tehdään suuria investointeja rautatieyhteyksien parantamiseksi Kööpenhaminan ja Hampurin välillä. Tuo matka taituu tulevaisuudessa 2,5 tunnissa.

Tunneli Tallinnaan Helsingistä ei ole pöllömpi ajatus. Toivottavasti rahoituspohja ja aikataulut saavat konkretiaa. Suomi ei saa jäädä saarekkeesi peräpohjolaan. 

Poliittinen pilleri

Päivän poliittinen pilleri. Keskustan risteily ja alkoholipolitiikka.


Keskustapuolue oli risteilyllä. Cruisingilla yleensä käytetään myös miestä väkevämpää. En tiedä kuinka moni kepulainen maistoi kyseisellä matkalla alkoholia? Keskusta ja alkoholi. Huono yhtälö? Olikohan ajatus näin vaalien alla kerätä sympatiat ja äänet aktiiviuskovaisilta keskustan laariin? Jos oli todettakoon, että siihen toki on lupa. Kokonaan toinen asia on, että ratkaistaanko alkoholin väärinkäyttöä näin? En usko, että Keskustan tarjoama pilleri on oikea.

Omana näkemyksenäni tuon tähän keskusteluun harvemmin esilletuodun näkökulman kysymällä miksi ihminen haluaa humaltua? Hyvin usein alkoholin väärinkäyttäjällä on kyse lohdusta murheeseen, yksinäisyyteen, työttömyyteen, syrjääntymiseen jne. 

Tästä johtuen tulisi panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan. Työttömyyden poistaminen pitäisi olla yhteinen tahtotila kaikille poliittisille päättäjille. Tältä asia vaikuttaa ainakin vaalien alla. Kaikki puolueet puhuvat työllisyyden merkityksestä. Vaalien jälkeen suuryritykset rulettavat, mutta pienyrittäjät ja mikroyritykset unohdetaan. Työlakiin tulisi tehdä sellaisia muutoksia, jotka edesauttavat työllisyyden nousua. Joustoa tarvitaan myös. EK ja SAK ovat avainasemassa mutta löytyykö näiltä tahoilta Suomen kurimuksen ratkaisemiseen oikeat lääkkeet? Nähtäväksi jää. Edellämainitut tahot edustavat suuryritysten intressejä. Suomen 300 000 yrityksestä taitaa yli 90% olla pienyrityksiä. Näissä kamppaillaan eloon jäämisestä ja jatkuvista lisävelvotteista ja lakipykäläviidakoista selviämisen kanssa. Työllistäminen pitäisi olla palkitsevaa yrittäjälle ja toisaalta työn teko työn tekijälle. Nyt ei kumpikaan voi tehdä "tulosta". Hampurilaiskeisari hiljan kirjoitti napakasti juuri tästä. Sellaiset yritykset, jotka eivät työllistä tekevät tiliä. Ne jotka työllistävät ei vät tee. Tuolla menolla Suomi ei lähde lentoon. Yrittäjän on voitava työllistää järkevin perustein. TYöntekijän on tultava toimeen palkallaan. Yksinäisyyden poistamiseen voisi kolmas sektori tuoda apua. Monet jo eläkkeelle siirtyneet haluaisivat mielellään antaa järjestöjen kautta työpanostaan. Esteenä saattaa olla se, että korvausta tai palkkiota saadessa sillä on vaikutusta eläketuloon tai tukiin. Näitä pitäisi tutkailla uudelleen. Syrjääntyminen hyvin usein on seurausta työttömyydestä tai sairaudesta. Vammaisille pitäisi luoda mahdollisuudet osallistua työelämään suuremassa määrin. Tämä ei saisi kuitenkaan tapahtua yrittäjän kustannuksella. Yhteistä vastuunkantoa tarvitaan.

Kotihoidontuki ja perheiden valinnanvapaus

Kotihoidontuki

Järki voitti. Hallituspuolueiden puheenjohtajat päättivät vetää pois esityksen kotihoidon tuen kiintiöittämisestä. Kristillisdemokraatit ovat toimineet aktiivisesti perheasioiden puolestapuhujana muun hallitustyön ohella sitkeästi. Nyt saatiin hyvä tulos. Emme tarvitse lisää byrokratiaa, vaan ihan oikeasti perheiden tulee saada itse päättää asioistaan. Suomessa ja erityisesti Ruotsissa on pitkään yritetty suojella lapsia vanhemmiltaan sijoittamalla näitä yhä nuorempana laitoksiin tämä on ollut erityisesti sosiaalidemokraattien sydämellä. On ihan selvää, että lapsi voi parhaiten omien vanhempiensa hoidossa silloin, kun vanhemmat ovat tähän kykeneviä. On luonnollista, että osa vanhemmista haluaa turvautua yhteiskunnan tuottamiin palveluihin, mutta ei tule unohtaa, että osalle lapsen hoitaminen omassa kodissa on varsin oivallinen ratkaisu. On hienoa, että sosiaalidemokraatit tulivat Kristillisdemokraattien rinnalle tässä merkittävässä päätöksessä.

Suomi tarvitsee perheministerin

Yhteiskunnassamme on useita tuhansia yksinhuotajia, joiden elämä avustusviidakossa on "helvettiä". Monissa tapauksissa yksinhuoltaja on eriarvoisessa asemassa, koskien asumistaan verrattuna parisuhteessa eläviin. Tapasin erään yksinhuoltajan, joka kertoi nukkuvansa olohuonneessa, koska asunnon neliöt ja avustuksen määräytyminen hänen kohdallaan rajautuu niin, että hän ei voi nykyisessä elämäntilanteessaan ja taloudellisessa todellisuudessaan suoda itselleen omaa makuuhuonetta. Suomi tarvitsee seuraavalle hallituskaudelle perheministerin. Yhteiskunnan tulee herätä perheiden hätään. Aivan liian moni vanhempi, nuori ja lapsi kärsii maassamme. Perheiden asia tulee olla meille jokaiselle agendamme kärkipäässä. Perheet kasvattavat tulevaisuuden osaajat ja veronmaksajat. Ennalataehkäisevä työ ja perheitä tukeva politiikka on yhteiskunnan peruskivi.

Geopoliittinen jännite kasvussa?

21.1.2015 22:16 Markku Tenhunen 

• Nato

Nato puhuttaa yhä enemmän meitä suomalaisia. Eikä ihme. Elämmehän idän ja lännen välimaastossa. Nyt tarvitaan viisaita ja maltillisia päätöksiä. Presidentti Niinistö on tehnyt selväksi Suomen kuuluvan länteen. Kysymys kuuluukin nyt, mitä tuo tarkoittaa käytännössä kun puhumme Natosta? On selvää, että Suomen tulee vaalia hyviä naapuruussuhteita sekä itään, että länteen.

Onko nyt jo aika kypsä kansanäänestykselle Natokysymyksessä? Arvelen, että lähestymme hetkeä, jolloin kansalta on asiaa kysyttävä. Kävi niin tai näin kansanäänestyksen suhteen joka tapauksessa näyttää siltä että sekä sisäinen, että ulkoinen turvallisuus tulee nousemaan Eduskuntavaalien teemoiksi muiden ajankohtaisten kysymysten rinnalla.

Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin on aina lukeutunut ja kuulunut Venäjä, mutta yhtä lailla kauppaa on käyty Ruotsin kanssa. Nyt yhteistyöhön Ruotsin kanssa liittyy kaupan rinnalla myös puolustusyhteistyö.

Ruotsin ulkomaankauppa on perinteisesti suuntautunut pääsääntöisesti länteen ja etelään, mutta myös voimakkaasti Globaalissa kaupassa onnistuneesti muualle maailmaan. Suomen kaupan onkin rakennuttava yhä enemmän Globaalille kentälle.