Velalla elvyttäminen vai leikkaukset?

Työttömyys

Tällä hetkellä keskustelu käy kuumana mitä pitäisi tehdä maamme taloudellisen tilan parantamiseksi?Kaikki ovat suurin piirtein samaa mieltä siitä, että työllisyystilanne on haastavin. 

Tilastokeskuksen luvut helmikuulta 2015. Työttömiä tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2015 helmikuussa 268 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 27 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 142 000 ja naisia 126 000 henkeä. Työttömyysaste oli helmikuussa 10,1 prosenttia eli prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 10,5 ja naisten 9,7 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 9,2 prosenttia.

Työtä

Tilastokeskuksen luvut ovat kovia. Työtä pitäisi saada järjestettyä. Työllistäminen on kuitenkin mikro-, pien- ja keskisuurille yrityksille varsin korkealla oleva kynnys. Kustannukset ja byrokratia estävät usein työllistämästä. Työnantajavelvotteita on kasapäin. Tämä tulee esille yrittäjien kanssa keskustellessa mm siinä, että esimerkiksi nuorten työllistämisessä usein yrittäjä törmää erilaisiin vaatimuksiin, jotka tulee täyttää ennen työsopimukseen kelpuutusta. Alasta riippuen vaatimukset vaihtelevat. Paljon puhutaan myös siitä, että pitäisikö nuoren saada sama palkka, kuin yrityksessä pitkään ammattia harjoittavan? Mielestäni ei. Itse tein nuorena Ruotsissa töitä tuntimääräisesti saman, kuin isot pojat, mutta palkka oli vain osa siitä, mitä nämä ammattilaiset saivat. Tunnustan, että se ei tuntunut reilulta, mutta näin jälkikäteen olen kiitollinen, että pääsin työelämään saamaan työkokemusta ja sitä kautta avautuivat ovet elämässä eteen päin. Tästä mielestäni on nytkin kyse. Se ensimmäinen työpaikka tarvitaan. Monilla on hyvä koulutuskin, mutta siitä huolimatta ovi ei aukea. Tälle on tehtävä jotain.

Velka

Suomen velkaantumisaste per capita ei ole Euroopan pahimpia. Se mikä huolettaa on velkaantumisen vauhti. Kuitenkin saattaa olla järkevää elvyttää elämää maassamme velalla ja toisaalta alentaa palkkaverotusta saadaksemme kulutuksen ja talouden rattaat pyörimään. Verot ovat palkansaajan osalta tapissaan. Kokonaisverotuksen sisällä voidaan miettiä kuinka järjestetään asia niin, että kannettu veromäärä pysyy suuruusluokaltaan sillä tasolla millä se nyt on. Veroa voidaan lisätä sellaisiin hyödykkeisiin, jotka ovat suoraan terveydelle vaarallisia ja aiheuttavat yhteiskunnalle suoraa laskua. Valtion jatkuva velkaantuminen on kuitenkin pidemmällä aikavälillä saatava hallintaan. Siihen ei varmasti mikään muu auta niin paljon, kuin yritysten menestyminen ja palkansaajien usko tulevaisuuteen.

Leikkuri

Säästöjä haetaan. Kuntapuolella tuo 5 vuoden sääntö palkkasuojana on kohtuuton muihin aloihin nähden. Tästä pitää päästä eroon. On katsottava myös missä kuntatalouden rakenteissa on turhia virkamiesportaita, jotka aiheuttavat kuluja. Valtionhallinnon puolella ilmaa löytyy aivan varmasti. Tulevan hallitus- ja edukuntakauden aikana näitä leikkauksia varmasti joudutaan toteuttamaan vaikka se kipeää tekeekin.